Vuosi 1969: Karhula muutoksessa

Jatkan Karhulan topografialla. Nyt siirryn Rinteestä sen pohjoispuolelle, jonne alettiin vuonna 1969 rakentaa moottoritietä. Aihe putkahti pintaan viime viikolla kymiläisten elokuvien festivaalissa, jonka tauolla pohdimme kaveriporukassa moottoritien valmistumisen ajankohtaa. Siellä näimme Matti Tommolan elokuvan Moottoritie (1976), joka oli kuvattu vuosina 1969-1970.

Etenkin keskustassa sijaitsevan kanjonin vaikutus ympäristöön ja kaupunkikuvaan on ollut merkittävä. (Tosin viranomaiskielellä puhuttiin liikennekuilusta.) Moottoritie määrittää karhulalaisten ajanlaskua: on aika ennen sitä ja sen jälkeen.
 

Karhulan keskustaa Helilää ennen moottoritietä.
Kuva: KotiSatama LKV. Rauno Kähärä.

Moottoritien rakentaminen on alkanut. Kuva Karhula 1976.

Moottoritien linjaus oli tehty 1950-luvulla ja tie rakennettiin vuosina 1969–1972. Moottoritie halkaisi keskustan länsi–itä-suunnassa. Moottoritien kohdalla kulkenut Karjalantie jakaantui sitä reunustaviksi Eteläiseksi Karjalantieksi ja Karjalantieksi. Moottoritien valmistumista tervehdittiin tuolloin ilolla, ja sen nähtiin edustavan merkittävää parannusta liikenneolosuhteisiin. Samanaikaisesti moottoritien valmistumisen kanssa Karhulassa avattiin seitsemän uutta autoliikettä ja huoltokorjaamoa, kertoo Karhula-kirja.

Karhulan keskustan toiminnot olivat muutenkin murroksessa vuonna 1969. Samaan aikaan kun kanjonia revittiin, karhulalaisnuoriso esitti vaatimuksiaan oman nuorisokahvilan saamiseksi:

Me tarvitsemme nuorisokahvilan! Karhulassa ei ole paikkaa jonne voisimme mennä! Meille on turha puhua korinpunomisesta ja kansantanhuista, tarvitsemme paikan, jossa voimme tavata kavereita ja keskustella! Poliisi ajaa meidät pois kaduilta ja keskiolutoikeuksien vuoksi meitä ei lasketa tavallisiin baareihin! Emme tahdo keskiolutta. Tahdomme paikan, josta meitä ei ajeta pois. Yhteiskunnan on autettava meitä!

Nuoret tempasivat muun muassa "valtaamalla" nuorisotoimiston. Kauppala päättikin Kineman nuorisokahvilatoiminnan aloittamisesta kokeiluluontoisesti Bio Fenixin alakerrassa lokakuun 1969 lopusta lähtien kolmena iltana viikossa, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. ”Kahvilakokeilu on otettu nuorten taholta innostuneesti vastaan. Kahvilassa on ollut eri iltoina nuoria 40–90”, lukee saman vuoden kunnalliskertomuksessa.

Tulevan moottoritiekanjonin pohjoispuolelle avattiin 24.10.1969 osuuskauppa Liiton tavaratalo Sokos-Karhula. Rakennuksen pohjakerroksen ravintola Lasinpuhaltajassa oli runsaat sata asiakaspaikkaa ja A-oikeudet. Toisen kerroksen Sokos-Cafeteriassa oli yli 50 asiakaspaikkaa.

Kotkan Uutiset 24.10.1969.

Samana vuonna perustettiin ravintola Mesikämmen. Pian avattiin myös Kåren Kellari, joka aloitti 5.12.1969 kymmenen vuotta kestäneen yksityisen nuorisodiskon ajan paikkakunnalla. Vuonna 1945 syntynyt mies kertoo: ”Mä muistan ikäänkuin me oltais kävelty sit kanjonii... oltiin kuultu että tänne on disko tulossa että jee jee, hieno homma, vihdoin ja viimein saadaan meillekin disko. Muistan et joku norjalainen ois tulossa ja tällasta.”

Moottoritie yhdistyneenä uusiin, jopa mannermaisiin nuorisopaikkoihin antoi lupauksen avarasta maailmasta kaikkine mahdollisuuksineen. Karhulalaisnuoret alkoivat kurkottaa maailmankylään, joka vuoden 1969 jälkeen oli askelen lähempänä.

Valmis moottoritie. Kuva Karhula-postikortista.

Lisätietoja:

Nuorisotoimisto ´vallattiin´ Karhulassa. Eteenpäin 26.8.1969.
Osuuskauppa Liiton ilmoitus Kotkan Uutisissa 24.10.1969. 
Nuorisotyö. XIX Karhulan kauppalan kunnalliskertomus vuodelta 1969, 354.
Karhula. Karhulan kauppala 1976.

Nyttemmin on valitettu, että moottoritien rakentaminen kanjoniin heikensi kauppojen elinolosuhteita ja Karhulan keskustan elinvoimaisuutta sekä aiheuttaa meluhaittaa. Vuosien mittaan on julkisuuteen putkahtanut erilaisia suunnitelmia kanjonin kattamisesta ja esimerkiksi liikekeskuksen rakentamisesta moottoritien päälle. Hankkeet ovat toistaiseksi kaatuneet ilmeisesti rahoituksen puutteeseen. Ks. esim.
Kanjonin kattaminen osaksi tiehanketta. Mielipide. Kymen Sanomat 9.9.2008.
Kate koko kanjonille. Mielipide. Kymen Sanomat 4.12.2009.
Kotkan tartuttava kanjonin kattamiseen. Mielipide. Kymen Sanomat 26.10.2012. 
Gorbatshev varasi kanjonin. Ankkuri 5.12.2012.

Rinteen kulttuurihistoriaa

Rinteen pylväikössä kesällä 1973. Kuvan alareunassa näkyy
säilykepurkki, kenties hernekeittoa? Kuva: Elina Saarinen.

Rinteessä kesällä 1973. Kuva: Elina Saarinen.

Kåren Kellarin nuoret asiakkaat laajensivat 1970-luvun alussa reviirinsä diskon liikerakennuksen takana kumpuilevaan, suojaisaan ja siten helposti haltuun otettavaan Rinteeseen, jossa paikalliset pultsaritkin viihtyivät. Rinteessä nuoret tapasivat ennen vähittäistä siirtymistään sisään diskoon. Kirjoitan Rinteestä tarkemmin tutkimuksessani, mutta otan sen nyt lyhyesti esiin aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.

Rinne oli osaksi Kymin seurakunnan, osaksi Ahlströmin tehtaiden mailla. Osa siitä toimi 1970-luvun alussa tehtaan hevosten laitumena.

Kesällä 1972 Rinteessä oli A. Ahlström Oy:n hevoslaidun.
Kuva: Helena Laineen kotiarkisto.

Vaikka nuoret rakensivat omalta osaaltaan paikallista kulttuurihistoriaa Rinteessä, se ei ole tärkeä historiallinen suojelukohde tai ympäristö siinä merkityksessä kuin yleensä tarkoitetaan. Rinteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kuitenkin arvokas, 1850-luvulla rakennettu Karhulan kartanon päärakennus, Hovi, joka uusittiin nykyiseen asuunsa William Ruthin aloitteesta vuosina 1887-92. Puistomaisessa ympäristössä on lukuisia vanhoja asuin- ja talousrakennuksia. Hovi toimii nykyisin kokouskartano-hotellina. 

Rinteen pohjoispuolelle asettuu toinen merkittävä rakennus, 1879 valmistunut Kymin kirkkoherran pappilan puinen päärakennus. Se toimii nykyisin Maakuntatalona. Kymenlaaksossa on runsaasti muitakin kultuurihistoriallisia kohteita, jotka löydät tästä luettelosta.

Nuorille Rinteen kausi alkoi säiden salliessa toukokuussa ja jatkui myöhäiseen syksyyn. Istuma-alustoina toimivat kivet ja sammalmättäät. Viereisestä K-Suurvalinnasta he ostivat keskioluet, limsat ja muut eväät. Osalla oli mukanaan Alkosta ostetut väkevämmät juomat. Kaikki toiminta ei kuitenkaan ollut humalahakuista; Rinteessä vietettiin kirkkaita kesäpäiväkin aurinkoa ottaen. Tärkeintä lienee ollut paikan keskeinen sijainti, rauhallisuus, epävirallisuus sekä se, että Rinne oli utealiailta aikuisten katseilta piilossa.

Rinnettä kutsuttiin myös pylvässaliksi, oltiin ”Lounaan/Lounaksen takana” (Kåren Kellarin naapurin Lounas-Baarin mukaan) tai yksinkertaisesti ”takana”.  Rinteessä ei erotettu tyttöjen tai poikien tilaa, vaan siellä oleiltiin ja istuskeltiin tasavertaisesti omilla paikoilla ja omissa porukoissa samaan tapaan kuin myöhemmin illalla diskossakin. Kaunis kesäilta luonnon helmassa yhdistyneenä pohjien ottamiseen kaveriporukassa on jäänyt aikalaisille mieleen hetkenä, kun kaikki oli hyvin ja varsinainen ilta edessä. Vuonna 1953 syntynyt mies kertoo:

Ja se hyvä iltahan saatto alkaa tosiasias jo Rinteestä et siel istuttii kun aurinko laski ja ne hevoset paino siellä eestais siin laitumella ja juotii sitä pussikaljaa sillee rauhallisesti ja sit siirryttii sinne sisälle.

Näin seudun vanha teollisuusperinne ja kulttuurimaisema liittyivät rockkulttuuriin orientoituneiden nuorten vapaa-ajan viettoon aivan Karhulan keskustassa.

Kårelaisten "kulta-aika" ajoittuu 1970-luvun alkuun, ja silloiset aikalaiset ovat tehneet Rinteestä pyhiinvaelluspaikan Kåren Kellarin muisteloissa. Onnistuukohan myös ensi syyskuussa?

Toiminnot ovat nimittäin nyt muuttumassa. Parhaillaan Rinteeseen rakennetaan päiväkotia, joka valmistuu elokuussa 2013.

Piakkoin sinne aletaan rakentaa myös asuntoja: Kotka - Kymin seurakuntayhtymä myi 15.5.2013  allekirjoitetulla kauppakirjalla uuden päiväkodin viereisen asuntokerrostalotontin YIT Rakennukselle. Pylvässalit ovat tapetilla muuallakin, esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa ja Tampereella.

Uusin kuvasarja on otettu huhti-toukokuussa 2013.
Kuvat: Liisa Avelin.

Entisiä kårelaisia kohtaamassa

    Kåren Kellarin viidennet muistelot järjestetään
    lauantaina 7.9.2013. Rivi-ilmoitus Ankkuri-lehdessä
    24.4.2013

Ensimmäinen kohtaus. Istumme Tulikukossa kesällä 2001 kun Örlingin Jukka kertoo, että syyskuussa järjestetään ensimmäiset Kåren Kellarin muistelot. Tieto levisi ja sai entisten kårelaisten keskuudessa innostuneen vastaanoton. Lähdin sinne yhdessä siskoni Helenan ja nuoruudenystäväni Eijan kanssa. Mielissämme pyöri kysymys: keitä kaikkia tulee paikalle? 

Muisteloiden järjestäminen syntyi Kåren Kellarin entisten asiakkaiden Jukka Örlingin, Timo Kähärän ja Esa Pöntysen ideasta. Toteutusvaiheessa mukaan tuli Bengt Hjelt, ravintoloitsija ja diskon entinen tiskijukka. Pekka Örling hoiti puffit Kaupunkilehti Kotkansilmään muun muassa Kotkan Meripäivien aikaan. Markkinoinnin viimeisteli puskaradio. Kåren Kellarin muisto muuttui nyt kollektiiviseksi oltuaan parikymmentä vuotta yksittäisten nostalgia-aaltojen varassa. Nämä ensimmäiset muistelot järjestettiin perjantai-iltana 21.9.2001 ravintola Karhussa. 
 Vaikka idea sai vastaansa monia epäilijöitä, tapahtuman organisaattorit uskoivat asiaansa. Jos heillä jännitystä olikin se osoittautui turhaksi, sillä ensimmäisiin muisteloihin osallistui noin 150 entistä Kåren Kellarin asiakasta ja henkilökuntaan kuulunutta. ”Tää oli ihan uskomaton menestys – vuosisadan bileet”, totesi Bengt Hjelt tyytyväisenä.

Toinen kohtaus. On kevät 2005 ja olen juuri valmistunut Helsingin yliopistosta. Ajatus jatko-opiskelusta kiehtoo. Pohdin eri vaihtoehtoja sukupolvitutkimuksen tekemiseksi, kun työkaveri Eija kannusti minua valitsemaan kaikista vaihtoehdoista Kåren Kellari -teeman.

Jostakin kantautui tieto seuraavista muisteloista. Ensimmäinen kerta oli osoittautunut menestykseksi kaikilla mittareilla mitattuna, joten tapahtuman järjestäjät päättivät alkaa järjestää niitä viiden vuoden välein. Seuraavat muistelot järjestettiin kuitenkin jo 10.9.2005. 

Olin paikalla, samoin Ritva Larsen. Sain esiteltyä hänelle ideani tutkimuksen tekemisestä. Ritva innostui ja sovimme, että aloitan aineistonkeruun Ritvan haastattelulla parin viikon päästä. Siitä tutkimukseni alkoi hahmottua. Otin yhteyttä Turun yliopiston kulttuurihistoriaan ja laadin tutkimussuunnitelman lisensiaatintyötä varten. Se hyväksyttiin marraskuussa 2005, ja niin pääsin aloittamaan uudet opiskelut.

Toisissa muisteloissa vuonna 2005 oli väkeä jo 250. Nyt olivat paikalla hekin, jotka olivat ensimmäisten muisteloiden aikaan epäilleet idean kantavuutta. Musiikkia soittivat Juha Björninen, Pekka Helin ja The Inska Boys. Mukana oli myös portsari-Jokke antamassa vanhat porttikiellot anteeksi.

Kolmas kohtaus. Vuoden 2006 helmikuussa alan julkaista blogia, jossa kokoan muistitietoaineistoa tutkimustani varten. Huhtikuussa 2006 kuultiin, että Benkku järjestää seuraavat Kåren Kellarin muistelot 23.9.2006. Blogissa tapahtumasta suunniteltiin jopa kaksipäiväistä. Siihen ei menty, mutta yhdessäoloaikaa kasvatettiin aloittamalla tilaisuus jo klo 14 Sam´s Pubissa ja Rinteessä.

Karhu-ravintolassa alkoi varsinainen happening klo 18.00. Esiintymässä olivat Pekka Helin, Inska Boys ja dj Jari "Poika" Räikkönen. Tapahtuma herätti vilkasta virtuaalikeskustelua, sillä tapahtumaa edeltävä ja sen jälkeinen viikko tuottivat blogiini ennätykselliset 160 kommenttia.

Neljäs kohtaus. On kesä 2009, ja syntyy idea seuraavien muisteloiden järjestämiseksi 5.12.2009. Silloin tulisi kuluneeksi tasan 40 vuotta Kåren Kellarin ovien avautumisesta. Edellisestä tapaamisesta oli kulunut jo kolme vuotta. Aiemmista muisteloista poiketen vuosijuhlaa alkoi puuhata toimikunta, johon kuuluivat Jari Johansson, Pekka Laurikainen, Marjut Manninen, Harri Nikkinen ja minä.

Juhlan ohjelma alkoi klo 15.30 Minikirkolla, jatkui 16.00 Sam´s Pubissa siirtyen loppuillaksi ravintola Karhuun. Pidin Baana-pubin metelissä yhden Kåre-esitelmistäni. Illan varsinaiset esiintyjät olivat The Inska Boys, Eddie Thunderbird, No Limit Rock ja Juha Björninen. Ritva Larsenille luovutettiin kunniakirja. Illan mittaan laulettiin yhteislauluna Those Were the Days ja vuorokauden vaihtuessa itsenäisyyspäiväksi Maamme. Ravintola oli jälleen täpötäysi. 

Olin saanut vuosina 2008–2009 viettää muutaman kuukauden mittaisen opintovapaan, mutta muuten tutkimukseni eteni päivätyön ohessa. Tavoite oli tällä välin vaihtunut tohtorin tutkinnoksi, ja kaikki tutkimuksen valmistumisen deadlinet olivat tulleet ja menneet. 
 
Viides kohtaus. Huhtikuussa 2013 jään opintovapaalle saattaakseni tutkimukseni vihdoin päätökseen. Kåren Kellari -buumi on jo jonkun aikaa viettänyt hiljaiseloa; ainakin vuonna 2007 blogini jatkoksi syntyneen Pentti Hakan ylläpitämän mainion Karhula-foorumin aktiivikeskustelijoiden lukumäärä on viimeisen vuoden aikana romahtanut. Kiinnostavimmat keskustelunaiheet näyttävät siellä liittyvän valtakunnan politiikkaan ja -talouteen, harvoin  suoraan Karhulaan. Uusin yhteisöllisyyden tulokas ja ylläpitäjä, Vanhaa Karhulaa -Facebook-ryhmä vaikuttaa elinvoimaiselta.

Osa entisistä diskon asiakkaista on ehtinyt arvella, että Kåren Kellarin 40-vuotisjuhlat olivat viimeiset muistelot. Luulo osoittautui vääräksi. Istuin pari viikkoa sitten koripallopelissä kun kuulin, että Benkku on ottanut tapahtuman järjestääkseen ensi syyskuussa. Esiintyjinä ovat tutut The Inska Boys ja Pekka Helin ja paikkana Kesti-Karhu. Toivottavasti tapahtumaan saapuu tälläkin kertaa se parisataa juhlijaa.

Olen osallistunut kaikkiin edellisiin muisteloihin, eikä tarkoitukseni ole tälläkään kertaa tehdä poikkeusta. 2000-luvun diskoyhteisöllisyys on jopa osa tutkimustehtävääni. On mielenkiintoista saada kokea, millaiset muistelot ensi syksynä nähdään. Suurin osa muistelijoista on toistaiseksi lukeutunut ensimmäiseen ja toiseen diskosukupolveen, osaksi suuriin ikäluokkiin, jotka viihtyivät diskossa vuosina 1969 - 1975. Jää nähtäväksi, joko nuorimmat kårelaiset nyt ovat mukana.

Kuudes kohtaus? Jokainen osallistuu muisteloihin omista lähtökohdistaan ja omine odotuksineen. Vanhojen ystävien tapaaminen, uusiin tutustuminen, hyvän musiikin kuuntelu, tanssiminen: tässä kai ne tavallisimmat syyt lähteä mukaan. Karhula on myös yksi vetovoimatekijä heille, jotka ovat muuttaneet muualle.

Ensimmäiset muistelot olivat minulle käänteentekevät. Ilman niitä en olisi tuskin aloittanut tutkimustanikaan. Kiitos kuuluu siis ensimmäisten muisteloiden ideoijille, järjestäjille ja kaikille mukana olleille.

Jos vielä jaksetaan muistella, olen kuulolla. 

Vuosina 1945 - 1950 syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet keski-ikään, ja muistelotapahtumat kokoavat yhteen yhteisten kokemusten yhdistämiä ihmisiä. Kåren Kellarin muisteloita on järjestetty tasaiseen tahtiin. Se ei kuitenkaan ole ainoa nuoruuden menopaikka, jota muistellaan. Yksistään Kotkassa on 2000-luvulla muisteltu ravintola Ruotsinsalmea ja Palskia ja Haminassa Kasemattia ja Martins-klubia. Nämä ovat havaintojeni mukaan jääneet yhteen tai kahteen kertaan. (Korjatkaa jos ole väärässä.) Lisäksi on järjestetty yli 50-vuotiaiden discoiltoja esim. ravintola Kairossa ja Haminan Seurahuoneella. Todennäköisenä niiden esikuvana on Helsinkiin helmikussa 2006 perustettu K50-disco, jollaista tammikuussa 2007 alettiin Kymen Sanomien tekstaripalstoilla vaatia Kotkaankin.